News

Kevytyrittäjien arvonlisäverotus

Verohallinto antoi 19.8 ohjeen niin sanottujen kevytyrittäjien ja laskutuspalveluyritysten arvonlisäverotuksesta. Ohje on tervetullut, sillä aiheeseen liittyviä oikeustapauksia on annettu jonkin verran, mutta ohje on puuttunut. Päivää ennen Verohallinto antoi samaan aihealueeseen liittyen kaksi muuta ohjetta: “Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä” (VH/288/00.01.00/2021) ja “Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset ennakonperinnässä ja tuloverotuksessa” (VH/4385/00.01.00/2021).

Kuten aina arvonlisäverotuksessa, sopimuksella on suuri merkitys. Sen vuoksi sopimusten tekoon ei voi kiinnittää liikaa huomiota. Niin tässäkin tapauksessa. Pohdittaessa kevytyrittäjän ja laskutuspalveluyrityksen välistä roolia, osapuolten sopimussuhteella on merkittävä rooli sen osalta, miten osapuolia arvonlisäverotuksessa kohdellaan. Tämä muun muassa määrää sen, onko työn tekevä osapuoli työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen vai ei. Kenen nimissä ja lukuun myynti tapahtuu? Kuka myy palvelun loppuasiakkaalle? Jos kysymys on työsuhteessa tehtävästä työstä, korvauksesta ei makseta arvonlisäveroa. Sen sijaan jos maksettava korvaus on tuloverotuksen näkökulmasta työkorvausta, kysymys on lähtökohtaisesti arvonlisäverotuksen alaisesta suorituksesta, josta on suoritettava arvonlisävero, ellei myynti ole vapautettu arvonlisäverotuksesta tai myyjä ei ole alhaisen liikevaihdon vuoksi arvonlisäverovelvollinen.

Verohallinto on ohjeessaan käsitellyt kolmen eri kevytyrittäjämallin arvonlisäverokohtelua:

1. Laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle maksama korvaus on palkkaa ja laskutuspalveluyritys laskuttaa työn tilaajaa omissa nimissään: Tällöin laskutuspalveluyritys myy palvelun työn tilaajalle. Se, että laskutuspalveluyritys perii työn tekijältä esimerkiksi työnantajamaksuja tai muuten pidättää osan työn tilaajalta perimästään vastikkeesta itsellään, ei muuta tilannetta. Laskutuspalveluyrityksen ja työn suorittajan välillä katsotaan olevan puhdas työsopimussuhde. Arvonlisäverotukseen ei vaikuta se, miten laskutuspalveluyritys on eritellyt maksut työn suorittajalle tekemässään tilityksessä.
2. Laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle maksama korvaus on työkorvausta ja työn tilaajaa laskutetaan työstä laskutuspalveluyrityksen nimissä: Tällöin syntyy kaksi peräkkäistä arvonlisäverotuksen soveltamisalaan kuuluvaa myyntiä niin sanotun komissiokaupan muodossa: Työn suorittaja myy palvelun laskutuspalveluyritykselle, joka myy sen edelleen työn tilaajalle. Lähtökohtaisesti kysymys on saman palvelun myynnistä kahteen kertaan. Työn suorittajan myynti voi olla arvonlisäveroton toki esimerkiksi sillä perusteella, että työn suorittaja ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi alhaisen liikevaihdon vuoksi. Laskupalveluyrityksen on aina arvioitava oma myyntinsä erikseen oman arvonlisäverovelvollisuutensa perusteella. Työn suorittaja laskee tässä tilanteessa arvonlisäveron laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle maksamasta määrästä, joka sisältää arvonlisäveron. Työn suorittajan veron peruste on siten laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle maksama määrä vähennettynä arvonlisäverolla. Vaikka laskutuspalveluyritys perisi oman palkkion työn suorittajalle maksamastaan palkkiosta niin sanotusti päältä, tätä ei katsottaisi laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle myymäksi palveluksi eikä peritystä summasta siten tule suorittaa arvonlisäveroa.
3. Laskutuspalveluyritys tarjoaa työn suorittajalle vain laskutus- tai kirjanpitopalvelua kuten esimerkiksi laatii laskun työn tilaajalle työn suorittajan nimissä: Tässä mallissa laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle luovuttama palvelu on täysin erilainen kuin työn suorittajan tilaajalle suorittama palvelu. Työn suorittajan tilaajalle myymä palvelu on siten arvioitava erikseen sen määrittelemiseksi, onko myynnistä suoritettava arvonlisäveroa ja jos niin minkä verokannan mukaisesti. Esimerkiksi liikuntapalveluiden osalta on tutkittava erikseen, onko kysymys 10 prosentin verokannan alaisesta palvelusta vai normaali verokannan alaisesta opetuspalvelusta. Lisäksi on tutkittava esimerkiksi se, missä maassa myynnistä on suoritettava veroa ostajan sijaitessa muussa valtiossa tai onko käännettyä verovelvollisuutta sovellettava esimerkiksi sen vuoksi, että myytävä palvelu on rakentamispalvelu, johon soveltuu käännetty verovelvollisuus.

Kevytyrittämiseen sekä laskutuspalveluyritykseen soveltuvat aivan samat säännöt kuin muihinkin myyntitilanteisiin. Siten jokainen myynti on arvioitava erikseen sen perusteella, onko myyjä verovelvollinen, sovelletaanko käännettyä verovelvollisuutta, mikä on verokanta ja mikä on verotuspaikka. Autan mielelläni ongelmatilanteissa.

Verohallinnon ohjeeseen pääset tästä: Laskutuspalveluyritysten ja työn suorittajien arvonlisäverotus – vero.fi