Tohtoritutkintoni sinetöitiin perjantaina Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan 11. promootiossa

Promootio on perinteinen tapahtuma, joka on akateemisen maailman juhlallisin ja muodollisin tilaisuus ja jonka juuret ovat 1200-luvun Bolognan yliopistossa. Promootiossa tuoreet oikeustieteen tohtorit vihitään ja saavat päähänsä tohtorin lakin sekä miekan ja todistuksen. Promootiotilaisuudessa tohtorit saavat tiedekunnalta oikeuden käyttää tohtorinhattua ja tohtorimiekkaa. Ensimmäinen promootio Suomessa järjestettiin 1650 Turussa. Monista muista tiedekunnista poiketen oikeustieteiden tiedekunnan kaikki promootiot ovat olleet yksinomaan tohtoreille tarkoitettuja. Promoottorina toimi finanssioikeuden professori Marjaana Helminen, joka toimi huhtikuussa 2019 myös kustoksena väitöstilaisuudessani. Vastaväittäjänäni toimi tuolloin professori Joachim Englisch Münsterin yliopistosta.

Väitöskirjani aiheena on Derivatives and the European VAT System : Derivatives in Context of the Scope of Taxable Supplies. Vuoden 2008 finanssikriisin katsottiin ainakin osaksi johtuneen johdannaismarkkinoista. Erään tutkimuksen mukaan maailmassa on arvioitu vuonna 2015 olleen rahaa noin 80 biljoonaa dollaria ja velkaa noin 200 biljoonaa dollaria. Johannaisten arvo sen sijaan on arvioitu olevan noin 630 biljoonaa dollaria. Johdannaismarkkinat ovatkin merkittävä osa talouselämää ja kaikkien merkittävää liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden tapa joko suojata omaa liiketoimintaansa, toimia suojaavien yhtiöiden sopimuskumppanina johdannaisten asettajana tai käyttää johdannaisia hankkiakseen voittoa.

Johdannaisten merkittävyydestä huolimatta niitä ei ole arvonlisäverotuksessa juuri tutkittu lainkaan. Väitöskirja tutkii rahoitusinstrumentteina pidettävien johdannaissopimusten arvonlisäverokohtelua voimassa olevan EU:n arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EU) perusteella. Tutkimuksessa analysoidaan perinteisten johdannaissopimusten (optiot, futuurit, termiinit, swapit) luonnetta sopimuksina ja rahoitusinstrumentteina suhteessa arvonlisäverotuksen soveltamisalaan. Tutkimuksen kohteena ovat sekä finanssi- että hyödykejohdannaiset ja näiden selvitys sekä kohde-etuuden luovutuksena että rahassa tapahtuvana selvityksenä. Väitöskirjassa analysoidaan myös erilaisten johdannaisten netotuksen merkitystä johdannaisten arvonlisäverotukseen. Väitöskirja perustuu arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) soveltamisalan tulkintaan sekä verottomia rahoituspalveluja koskevien käsitteiden analyysiin huomioon ottaen erityisesti samantapaisten hyödykkeiden yhdenmukainen verokohtelu (neutraaliteettiperiaate) sekä verottomien transaktioiden suppea tulkinta. Tutkimuksessa vertaillaan voimassa olevan EU-lainsäädännön soveltamista EU:n eri jäsenvaltioissa sekä toisaalta johdannaisten arvonlisäverokohtelua Norjassa ja Sveitsissä. Tutkimus perustuu kuitenkin lähtökohtaisesti perinteiseen oikeuslähdeoppiin ja merkittävässä roolissa on tämän vuoksi erityisesti EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

EU:n komissio on esittänyt antavansa uuden direktiiviehdotuksen rahoituspalveluiden arvonlisäverokohtelun muuttamisesta. Siten väitöskirja on edelleen erittäin ajankohtainen. Väitöskirjan voi tilata oheisesta osoitteesta: Derivatives and the European VAT System | IBFD