Dear Clients, Students, Colleagues and Friends! Thank you for the year 2023, Have a relaxing Christmas time and Successful year of 2024 !
In the season of snow, with joy and delight, VAT brings its cheer, shining so bright. A tax on consumption, it’s here to stay, But during Christmas, it finds a special way.
In the stores, on the gifts, and the holiday feast, VAT quietly joins in, a gracious, humble beast. It funds public services, that’s its daily role, But at Christmas, it warms every heart and soul.
For it helps build the roads, and the hospitals too, Ensuring our communities have much they can do. At this time of giving, VAT plays its part, Supporting our nation with a caring heart.
So let’s remember, as we celebrate and sing, That VAT, in its way, adds to the joy of this thing. It helps us all thrive, in our own special way, As we come together on this Christmas Day.
EU:n valtiovarainministerit saivat aikaan yhteisymmärryksen uusista verotuksen läpinäkyvyyttä koskevista säännöistä, jotka koskevat kryptovaluuttaa. Muutoksen odotetaan lisäävän verotuloja EU:ssa 2,4 miljardilla eurolla.
”Oikeudenmukainen ja tehokas verotus on avainasemassa, kun halutaan turvata tulot julkisia investointeja ja palveluja varten ja samalla luoda liiketoimintaympäristö, jossa innovointi voi kukoistaa. Veroviranomaisilla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarvittavia tietoja, jotta ne voisivat valvoa kryptovarojen avulla saatuja tuloja, sillä niillä käydään helposti kauppaa yli rajojen. Tämä rajoittaa vakavasti niiden mahdollisuuksia varmistaa, että verot maksetaan tehokkaasti, mikä tarkoittaa, että Euroopan kansalaiset menettävät tärkeitä verotuloja.”
Euroopan komissio antoi 8.12.2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta
yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU (virka-apudirektiivi) muuttamisesta. Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston verotyöryhmien kokouksissa alkuvuonna 2023.
Ehdotuksessa esitetään kryptovarapalvelun tarjoajille velvollisuutta ilmoittaa
veroviranomaisille tietoja jäsenvaltiossa asuvista kryptovarojen käyttäjistä ja näiden
kryptovaratapahtumista eli kryptovarojen vaihtotapahtumista ja kryptovarojen siirroista.
Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtaisivat näitä tietoja kryptovarojen
käyttäjien asuinvaltioiden kanssa. Huolellisuusmenettelyjä, raportointivaatimuksia ja muut
raportoivia kryptovarapalvelun tarjoajia koskevat säännöt perustuvat OECD:n vuonna
2022 hyväksyttyyn kryptovarojen raportointikehykseen (Crypto-Asset Reporting
Framework).
Ehdotuksessa esitetään myös virka-apudirektiivin voimassaolevien säännösten
vahvistamista. Säännösmuutokset tehostaisivat raportointia ja tietojenvaihtoa. Niissä
otettaisiin huomioon OECD:n finanssitilitietojen automaattista tietojenvaihtoa koskevaan
raportointikehykseen (Common Reporting Standard) vuonna 2022 tehdyt lisäykset,
mukaan lukien sähköistä rahaa ja digitaalista keskuspankkirahaa koskevat säännökset.
Lisäksi varakkaita yksityishenkilöitä koskevat, rajat ylittäviä tilanteita varten annettavat
ennakkopäätökset sekä muulle kuin säilytystilille maksetut osinkotulot lisättäisiin
automaattisen tietojenvaihdon piiriin. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös tiettyjä muita
säännösmuutoksia, joilla pyritään selkiyttämään ja yhdenmukaistamaan virka-apudirektiivin noudattamista jäsenvaltioissa.
Suomi on kannattanut pyrkimyksiä lisätä verotusta koskevan virka-avun tehokkuutta
ja läpinäkyvyyttä kansainvälisellä ja unionin tasolla sekä parantaa jäsenvaltioiden kykyä
havaita ja torjua veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa. Lisäksi Verohallinnolle halutaan varmistaa tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä kryptovarapalvelun tarjoajien tiedot verotuksen käyttöön.
Kryptovaroja, sähköistä rahaa ja keskuspankkien digitaalisia valuuttoja koskevat uudet raportointivaatimukset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2026. Voi vain toivoa, että jälleen uudella punateipillä saavutetaan tehokkaasti tavoitteet. Verolainsäädännön uudistaminen EU-tasolla on viime aikoina keskittynyt lähinnä raportointivelvoitteiden lisäämiseen yrityksille. Toivottavasti raportoinnin valtioille pelastama raha on suurempi, kuin mitä teippaaminen kokonaisuudessa maksaa. Pahinta olisi se, että peittoa jatketaan yläpäästä ja lyhennetään toisesta.
Asia, joka saa arvonlisäverotuksen nousemaan valtakunnan ykkösuutiseksi on verokannat ja tämä toki on ymmärrettävää, sillä meitä jokaista kiinnostaa se, kuinka paljon ostoksemme maksavat. Odotamme, että arvonlisäverokannan aleneminen näkyisi meidän kuluttajien kukkarossa luvatusti. Mutta näkyykö?
Hallitus päätti syyskuussa esittää sähkön arvonlisäverokannan alentamista 24 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi henkilökuljetuksista arvonlisävero poistettaisiin kokonaan siten, että henkilökuljetuspalvelun myyjällä säilyisi vähennysoikeus ostoihin (ns. 0-verokanta). Muutos on kuitenkin suunniteltu hyvin lyhytaikaiseksi, vain muutamaksi kuukaudeksi. Energian osalta alennettua verokantaa sovellettaisiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Henkilökuljetusten osalta alennus astuisi voimaan vasta tammikuun alussa 2023. Perusteluina alennukselle on kotitalouksien energiakustannusten alentaminen kiperiin talvipakkasiin.
Kuten aina, tälläkin alennuksella on tarkoitus alentaa kuluttajan maksamaa sähkön ja kuljetuspalvelun hintaa. Näinhän sen tulisi kulutusverotuksessa nimenomaisesti toimia, sillä arvonlisäverotuksessa kuten muissakin kulutusveroissa vero tulisi voida siirtää täysimittaisesti kuluttajahintaan. Siten veron kevennyksen tulisi näkyä kokonaisuudessaan kuluttajahinnan laskuna. Mutta…. Valitettavasti todellisuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Kuten hallituksen esityksessäkin esitetään, hintojen muutosta on vaikea täysin etukäteen ennustaa. Lisäksi aikaisemmat verokantamuutokset osoittavat, että ”korotusten on tietyillä toimialoilla huomattu siirtyvän hintoihin jopa kaksi kertaa alennuksia voimakkaammin, jolloin arvonlisäverokannan palauttaminen entiselle tasolle on nostanut toimialan yritysten hintoja alkuperäisiä suuremmiksi” (HE 194/2022 vp).
Kirjoitin vuonna 1996 graduni aiheesta ”Arvonlisäverokantojen eriyttämisestä”, jolloin käyttämäni kansainvälinen tutkimusmateriaali osoitti selvästi, että verokantojen alentaminen kuluttajahinnan laskemiseksi ei ole yksinkertainen juttu. Tutkimuksissa on yleisesti esitetty, että pitkissä myyntiketjuissa verokanta korreloi heikosti kuluttajahinnan kanssa. Selvää on ollut jo kauan myös se, että hinnan kysyntäjoustolla on merkittävä vaikutus. Riippuu tuotteesta, miten hinnan muutos kysyntään puree, elintarvikkeisiin ja muihin välttämättömyyshyödykkeisiin yleensä huonommin kuin ns. ylellisyyshyödykkeisiin. Mutta tämäkään ei ole näin yksinkertaista.
Kuten tutkimuksissakin on esitetty, asiaa voidaan tutkia pelkästään joko kuluttajan tai myyjän näkökannalta tai laajemmin, koko yhteiskunnan näkökulmasta. Se, mikä näkökulma otetaan, riippuu toki päätöksentekijästä mutta oleellista on, että ennen ryhtymistä tuumasta toimeen on hyvä arvioida vaikutukset tarpeeksi laajasti niin, ettei tule yllätetyksi heti seuraavassa kadun kulmassa.
Kuljetuspalveluiden tarjoajat ovat esittäneet, että energian ja polttoaineiden hinnannousu sekä toisaalta järjestelmien muutoskustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia palveluntarjoajille, jonka vuoksi lippujen hintoihin on olemassa nostopaineita. Tämä on ymmärrettävää. Näihin paineisiin arvonlisäverokannan alentamisen nollaan ei tulisi tuoda mitään helpotusta.
En missään nimessä sano, ettenkö ymmärtäisi tehtyjä päätöksiä. Tarkoitus on sanoa, että aina kun arvonlisäverokantojen muutosta suunnitellaan, tulisi pohtia tarkkaan asiaa paitsi kuluttajan, myös myyntiketjussa olevien muiden toimijoiden kuten alkutuottajien, palveluntarjoajien ja vähittäismyyjien näkökulmasta. Lisäksi tulisi muistaa kysynnän hintajousto, kulutustottumusten muutokset, korkotaso, kustannusten muutokset jne. Jos kuluttajahintaa halutaan laskea, on hyvä pohtia myös muita tukimuotoja vaikka toki niissä usein törmätään muihin haasteisiin kuten valtiontukikysymyksiin. Tätä ongelmaa kun arvonlisäverokannan alentamisella ei ole niin kauan, kun pysymme arvonlisäverodirektiivin sallimissa puitteissa.
Komission joulukuussa 2011 antamassa tiedonannossa ”Arvonlisäveron tulevaisuus – Kohti yksinkertaisempaa, vankempaa ja tehokkaampaa, yhtenäismarkkinoille soveltuvaa arvonlisäverojärjestelmää” (KOM(2011) 851) esitettiin toimintaohjelma EU:n arvonlisäverojärjestelmän laajaa uudistamista varten. Tiedonannossa nähtiin tärkeäksi kehittää Komission ja sidosryhmien välistä näkemystenvaihtoa muun muassa lainsäädäntöaloitteista. Komissio antoi myöhemmin 2012 päätöksen arvonlisäveroa käsittelevän asiantuntijaryhmän, VAT Expert Groupin, perustamisesta.
Ryhmä koostuu henkilökohtaisesti nimetyistä henkilöjäsenistä, joilla on tarvittava asiantuntemus arvonlisäverotuksen alalla, sekä organisaatioista, jotka edustavat yrityksiä ja veroalan ammattilaisia ja jotka voivat auttaa arvonlisäveropolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.
Verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) pääjohtaja nimitti ryhmän uudet jäsenet 1. lokakuuta 2022 alkaen. Voin ilokseni kertoa, että minut ja kollegani Marta Papis-Almansa on nimetty VAT Expert Groupin jäseniksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Uskomme valintaan vaikuttaneen sekä kansainvälisen ja akateemisen taustamme että vuosien kokemuksen arvonlisäverotuksen moninaisissa asiantuntijatehtävissä. Otamme tehtävän kiitollisina vastaan ja teemme parhaamme paremman arvonlisäverojärjestelmän kehittämiseksi.
Kuva on otettu minusta ja Martasta vuonna 2019 väitöstilaisuuteni jälkeen
