18.12.2022 klo 20:10
Energiaverodirektiiviehdotus etenee EU:ssa... vai eteneekö?
Ecofin-kokouksessa 6.12.2022 Tšekki esitteli puheenjohtajuuskauden tuloksiaan energiaverodirektiivin uudistuksen osalta ja pyysi jäsenvaltioilta näkemyksiä siitä, onko kompromissi asiasta mahdollinen. Asiasta käytiin diplomaattisesti esimerkillinen, mutta samalla paljon ajatuksia herättävä keskustelu. Siitä huolimatta, että jäsenvaltiot totesivat kannattavansa yleisellä tasolla direktiiviehdotuksen pitkän tähtäimen tavoitteita ja sitä, että ehdotus on tärkeä osa EU:n fit for 55-pakettia ja vihreää siirtymää, rivien välistä voi helposti lukea jäsenvaltioiden moninaiset huolet ja tavoitteet.
Komissio avasi keskustelun painottamalla energiaverodirektiiviin merkitystä osana EU:n ympäristö- ja energiatavoitteiden toteutumista. Komissio pitää direktiiviehdotusta myös eriomaisena mahdollisuutena irtautumiseen vanhoista energiamuodoista uusien poliittisesti kestävämpien energiavaihtoehtojen valitsemiseksi juuri tässä maailmantilanteessa. Jäsenvaltioiden puheenvuoroista voidaan löytää muutamia suurempia yhteisiä linjoja. Yleisesti jäsenvaltioiden kilpailukyky huolettaa jäsenvaltioita ja se on toki ymmärrettävää, eikä nykyinen energia- ja turvallisuuspoliittinen tilanne sitä lainkaan helpota.
Muutamien jäsenvaltioiden kuten Espanjan mielestä ollaan jo lähellä kompromissia, tekninen työ on tehty ja nyt on ajettava kompromissia kuin käärmettä pyssyyn poliittisella tasolla. Saari- ja rannikkovaltiot kuuluttivat erityisasemansa vaativan meriliikenteen roolin huomioon ottamista. Myös tietyt elinkeinosektorit kuten kalastus vaatii oman huomionsa. Suomi piti vahvan puheenvuoron puun verottamisesta, johon Viro ja Latvia yhtyivät. Suomen mielestä puun ja puupohjaisten polttoaineiden verotus ei ole selvä ja sitä täytyy tutkia tarkemmin. Toisaalta puu nähdään energiavaihtoehtona fossiilisille polttoaineille, jolloin sen verottamiseen ei suhtauduttu kovin myötämielisesti. Myös valtiotukisäännökset ovat seikka, joka mietityttää Suomea. Metsät ovat olleet monessa otteessa luupin alla EU:ssa viime aikoina, ja koska ne peittävät 75 % Suomen alueesta, ne ymmärrettävästi ovat meille tärkeä kysymys. Monet EU:n itäisemmät valtiot kuuluttivat minimiverotasojen kohtuullisuutta sekä tarpeeksi pitkiä siirtymäaikoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Italia, Kypros ja monet muut maat puolustivat poikkeuksia maakaasulle ja nesteytetylle maakaasulle. Lista muistutti pituudeltaan kieltämättä viisivuotiaan toivelistaa joulupukille. Mutta mistä uudessa energiaverodirektiiviehdotuksessa on kyse?
Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan unionin energiaverodirektiivin uudistamisesta (uudelleenlaadittu); KOM (2021) 563 lopullinen. Ehdotus on sidottu Euroopan Unionin vihreän kehityksen ohjelmaan ja ilmastopoliittiseen 55-valmiuspakettiin (Fit for 55). Fit for 55 avulla EU:n on tarkoitus vähentää nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Vihreän kehityksen ohjelman tarkoituksena on edistää EU:n muuttumista hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Nykyinen energiaverodirektiivi ei komission vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan ole EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden mukainen. Se ei edistä kasvihuonepäästövähennyksiä, energiatehokkuutta eikä investointeja ja siirtymää fossiilisista polttoaineista sähkön ja vaihtoehtopolttoaineiden käyttöön. Tämä johtuu siitä, että nykyisen energiaverodirektiivin mukaan päästöiltään parempia biopolttoaineita ja vaihtoehtoisia polttoaineita tulee verottaa vastaavan fossiilisen polttoaineen mukaisesti. Määrään perustuva vero on epäedullinen biopolttoaineille, joiden energiasisältö on vastaavaa fossiilista polttoainetta alhaisempi. Direktiivin katsotaan myös suosivan fossiilisia polttoaineita erilaisten poikkeusten vuoksi ja eri energiatuotteiden verotasojen katsotaan olevan liian matalia. Erilaiset poikkeukset ja järjestelmän rikkonaisuus on aiheuttanut direktiivistä huolimatta hyvin repaleisen verojärjestelmän, eikä harmonisaatiosta voida todellisuudessa juuri puhua. Tällä on merkittävää negatiivista vaikutusta myös sisämarkkinoiden toimintaan. Nykyinen direktiivi on lisäksi monelta osin tulkinnanvarainen.
Ehdotuksella pyritään siihen, että energiatuotteiden ja sähkön verotus heijastaisi paremmin tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Tämä edistäisi siirtymistä kohti puhtaampien energiamuotojen käyttöä. Tämä edellyttäisi puhtaiden teknologioiden epäedullisen verokohtelun poistamista sekä tehottomien ja saastuttavien polttoaineiden veron korottamista, jolla täydennettäisiin päästökaupan kautta tapahtuvaa hiilen hinnoittelua. Samalla tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa päivittämällä verotettavien tuotteiden soveltamisala, verojen rakenne ja erilaiset veron alennukset sekä säilyttää jäsenvaltioiden mahdollisuus energiaverotuottoihin. Vaikka uudistuksen tavoitteet liittyvät päästöjen vähentämiseen ja sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen, ehdotuksessa todetaan, että jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus käyttää energiaverotusta myös muihin tarkoituksiin. Direktiiviehdotus esittää muuttamista energiatuotteiden määräperusteinen verotus energiasisältöperusteiseksi. Samalla laajennettaisiin veropohjaa esimerkiksi puutuotteiden osalta ja poistettaisiin fossiilisille polttoaineille annettuja poikkeuksia ja tukia. Energiatuotteet ja sähkö luokiteltaisiin jatkossa ympäristöominaisuuksien perusteella neljään veroluokkaan ja ottamalla käyttöön veroluokan sisällä yhtenäinen verotaso.
U 56/2021 vp
Työ jatkuu Ruotsin puheenjohtajuuskaudella varmasti, sillä Ruotsin 14.12. julkaisemassa puheenjohtajuuskauden ohjelmassa se toteaa, että ”energiaverodirektiiviä ollaan parhaillaan tarkistamassa, sillä nykyinen direktiivi on vanhentunut eikä sitä ole koordinoitu muiden EU:n toimenpiteiden kanssa. Puheenjohtajavaltio jatkaa keskusteluja neuvostossa.” Ruotsi on Suomen rinnalla ollut ajamassa tehokkaampaa ja harmonisoidumpaa energiaverodirektiiviä EU:hun alusta alkaen. Jää nähtäväksi, miten Ruotsi pystyy jäsenvaltioiden lahjatoivelistat kevään aikana toteuttamaan.
Lue lisää blogiartikkeleita